Olemme itse toimineet kasinotoiminnan parissa tavalla tai toisella jo alkaen 90-luvun alusta, eli lähemmäs 40 vuotta. Viime vuosina olemme keskittyneet sisällöntuottamiseen ja samalla olemme tutustuneet kymmeniin sivustoihin, jotka kirjoittavat kasinoista ja kasinopeleistä – yksi asia on kiinnittänyt huomiomme:
Monessa kirjoituksessa ja artikkelissa keskitytään todennäköisyyksiin ja RTP lukuihin, vaikka todellisuudessa isot pelaajamassat eivät näistä ole kiinnostuneita. Heitä kiinnostaa pelaaminen, pelaamisen nopeus ja helppous sekä mahdollisuus isoihin voittoihin. Siksi esimerkiksi pitkävedossa tehdään isoja järjestelmiä ja metsästetään isoja kertoimia, tai pelataan lottopelejä – erikseen ovat sitten luonnollisesti ne vedonlyöntiin analyyttisesti suhtautuvat, jotka oikeasti laskevat todennäköisyyksiä ja analysoivat pelejä. Useimmat pelaajat eivät kuitenkaan koskaan mieti todennäköisyyksiä tai palautusprosentteja, he pelaavat viihteeksi ja toivovat jonain päivänä voittavansa sen ison jackpot potin, tai loton pääpotin.
Suomalaiset ja lotto
Suomalaiset häviävät rahapeleihin arviolta 500–600 euroa vuodessa aikuista kohden. Tästä summasta merkittävä osa ohjautuu erilaisiin arvontapeleihin, kuten perinteiseen Lottoon, Eurojackpotiin ja Kenoon.
- Pelaamisen laajuus: Noin 70–80 % suomalaisista aikuisista pelaa jotain rahapeliä vuoden aikana, ja viikoittain pelaavia on jopa 30 %. Tämä on huomattavasti suurempi osuus kuin monissa muissa Euroopan maissa.
- Loton kulttuurinen asema: Lottoaminen ei ole suomalaisille pelkkää rahapelaamista, vaan lauantai-illan perinne, johon osallistuu säännöllisesti yli puolet kansasta.
Viime aikoina on mediassa tullut esille Veikkauksen uusi suhtautuminen tappiorajoihin – ennen tuo raja oli aikuisilla pelaajilla reilussa 20 000 eurossa vuodessa – nyt sitä rajaa ei käytännössä ole, mutta nuorimmille aikuisille on tullut omat tappiorajansa ja niihin liittyvät kontaktisoitot.
Miten sijoitumme pelaamisessa Euroopan vertailussa?
Suomi kuuluu jatkuvasti Euroopan kärkikolmikkoon, kun mitataan rahapelikulutusta asukasta kohden.
- Pohjoismainen korostuma: Vaikka koko Euroopassa pelataan paljon, Pohjoismaat ja erityisesti Suomi erottuvat joukosta. Esimerkiksi verkkorahapelaamisen kulutus asukasta kohden on Suomessa huomattavasti korkeampi (arviolta n. 185 €/vuosi pelkkään verkkoon) kuin esimerkiksi Ruotsissa (~132 €), Isossa-Britanniassa (~127 €) tai Tanskassa (~118 €).
- Digitaalinen edelläkävijyys: Suomessa lähes 70 % rahapelaamisesta tapahtuu nykyään verkossa. Luku on Euroopan korkeimpia ja helpottaa nopeatempoista pelaamista.
Miksi pelaamme enemmän? Selittävinä tekijöinä pidetään muun muassa pitkiä ja pimeitä talvia, jotka ohjaavat digitaalisen viihteen pariin, sekä pitkää monopoliperinnettä, joka on tehnyt pelaamisesta poikkeuksellisen näkyvää ja arkista esimerkiksi ruokakauppojen kassojen yhteydessä.
Eurojackpotin varmennettu vuosidata
| Maa | Vuosi | Pelaajat | Myynti / panokset | Myynti euroina | Väestö laskennassa | Pelaajat / 100k | Myynti €/asukas |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Norja | 2022 | 1 326 560 | 2 859,9 milj. NOK | n. 282,6 M€ | n. 5,49 M | n. 24 163 | n. 51,5 € |
| Norja | 2024 | 1 602 420 | 4 009,0 milj. NOK | n. 344,7 M€ | n. 5,56 M | n. 28 821 | n. 62,0 € |
| Viro | 2022 | — | 26 913 483 € | 26,9 M€ | n. 1,357 M | — | n. 19,8 € |
| Viro | 2023 | — | 24 172 346 € | 24,2 M€ | n. 1,366 M | — | n. 17,7 € |
| Viro | 2024 | — | 26 041 306 € | 26,0 M€ | n. 1,374 M | — | n. 19,0 € |
| Suomi | 2024 | — | — | — | n. 5,63 M | — | yli 20 € |
Lottokansan suosikit ja tilastolliset realiteetit
Eurojackpot ja Lotto pitävät pintansa suomalaisten suosikkeina, koska ne tarjoavat mahdollisuuden elämänmullistaviin päävoittoihin. Suomi onkin saanut väkilukuunsa nähden poikkeuksellisen paljon suuria Eurojackpot-voittoja (useita jopa yli 90 miljoonan euron potteja). Veikkauksen mukaan Lotto on edelleen Veikkauksen suosituin peli, mikä tekee siitä luonnollisen kotimaisen vertailupisteen Eurojackpotille ja Vikinglotolle. Lisäksi Veikkaus kertoo, että suomalaiset ovat Vikinglotossa kolmanneksi innokkaimpia pelaajia Norjan ja Tanskan jälkeen.
Tämä ei kuitenkaan johdu suomalaisesta ”tuurista”, vaan siitä yksinkertaisesta faktasta, että suomalaiset ostavat kuponkeja moninkertaisesti enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin.
Kun pelataan puhtaita onnenpelejä, on hyvä ymmärtää matematiikan lait:
- Lotossa ja Eurojackpotissa pelin palautusprosentti on usein vain noin 40–50 % luokkaa.
- Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaista pelattua 100 euroa kohden pelaaja häviää tilastollisesti yli puolet.
Lottopelit toimivatkin monelle suomalaiselle eräänlaisena pienenä viihdemaksuna, jolla ostetaan lupa unelmoida rikastumisesta, vaikka varsinainen taloudellinen vaurastuminen perustuisikin todellisuudessa säästämiseen ja sijoittamiseen.
Suomalaiset pelaavat siis pitkälti tunteella ja tottumuksesta – eikä järjellä ja loogisesti.