Helsingin yliopiston CEACG-tutkimuskeskuksen tuore väestötutkimus tarjoaa kattavan kuvan suomalaisten rahapelaamisesta ja mielipiteistä juuri silloin, kun Suomi valmistautuu siirtymään uuteen toimilupajärjestelmään. Vuonna 2027 yksinoikeusjärjestelmä väistyy, ja kansainväliset yhtiöt saavat luvan tarjota rahapelejä suomalaisille. Tutkimuksen perusteella suomalaiset eivät kuitenkaan odota muutokselta hyvää – ei itselleen, eikä yhteiskunnalle.
Rahapelaaminen on edelleen arkipäivää
Kyselyn mukaan 64 prosenttia suomalaisista oli pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Pelaaminen on yleisempää miehillä kuin naisilla, ja erityisen suosittua se on 55–64-vuotiaiden miesten keskuudessa, joista peräti 86 prosenttia ilmoitti pelaavansa. Vastaavasti korkeasti koulutetut ja nuoremmat suomalaiset pelaavat harvemmin.
Pelaamisen muotojen kirjo on laaja. Suosituimpia pelejä ovat lotto ja arvontapelit, joita pelaa lähes yhdeksän kymmenestä pelaajasta. Raaputusarpoja tai nettiarpoja ostaa kolmannes, ja neljännes pelaa urheiluvedonlyöntiä. Veikkauksen ulkopuolella pelaaminen on selvästi harvinaisempaa, mutta 13 prosenttia kertoi pelanneensa jonkinlaista rahapeliä ulkomaisilla sivustoilla viimeisen vuoden aikana. Eniten näissä pelataan verkon automaattipelejä.
Rahapelaamiseen käytetty raha kasvaa – nuoret miehet käyttävät eniten
Keskimäärin suomalainen rahapelaaja käyttää peleihin noin 74 euroa kuukaudessa, voitot pois lukien. Miesten ja naisten välillä on kuitenkin merkittävä ero: miehet käyttävät rahapeleihin keskimäärin 111 euroa kuukaudessa, naiset vain 34 euroa. Ikäryhmistä eniten kuluttavat 25–34-vuotiaat, joiden keskimääräinen kuukausittainen panostus on 172 euroa.
Rahapelaamisen suuruusluokkaa tarkastellessa käy ilmi, että Veikkauksen peleihin käytetään keskimäärin 51 euroa kuukaudessa, kun taas muiden yhtiöiden peleihin jopa 144 euroa. Tämä kertoo siitä, että ulkomaisten pelisivustojen käyttäjät panostavat huomattavasti suurempia summia kuin kotimaisen järjestelmän pelaajat.
Rahapelihaitat ovat todellisia – joka seitsemäs on kokenut ongelmia
Tutkimus osoittaa, että 14 prosenttia pelaajista on kokenut rahapelaamisen haitalliseksi itselleen joko viimeisen vuoden aikana tai aiemmin. Yleisimmät haitat liittyvät talouteen: yli 11 prosenttia raportoi rahavaikeuksia, ja lähes yhtä moni kertoi kärsineensä läheisen pelaamisesta. Mielenterveyden heikkeneminen nousi kolmanneksi yleisimmäksi haitaksi, ja 7,7 prosenttia kertoi kokeneensa ahdistusta tai masennusta pelaamisen seurauksena.
Työelämään tai opiskeluun liittyvät haitat ovat harvinaisempia, mutta tutkimuksen mukaan ongelmien kokonaiskuva on vakava. Peliongelmien lisäksi monet suomalaiset ovat huolissaan rahapelien lisääntyvästä näkyvyydestä ja markkinoinnista.
Kansalaiset lyövät jarrut pohjaan rahapeliuudistukselle: alle viidennes näkee muutoksen hyvänä
Suomalaiset suhtautuvat poikkeuksellisen kriittisesti uuteen rahapelijärjestelmään, jonka on määrä osittain vapauttaa Veikkauksen monopoliasema. Muutoksen virallinen tavoite on kansalaisten terveyden ja talouden turvaaminen, mutta vain alle viidennes pitää ehdotettua uudistusta hyvänä askelena, tuore selvitys paljastaa. Rahapelihaittojen pelätään jopa kasvavan, sillä peräti 83 prosenttia vastaajista uskoo pelihaittojen ja peliongelmien tulevan lisääntymään markkinoiden avautumisen myötä. Kansalaisten voimakas epäily kertoo syvästä huolesta, jonka lainsäätäjien on syytä ottaa vakavasti käsitellessään lakiesitystä eduskunnan valiokunnissa.
Markkinointisodan pelko värittää suomalaisten näkemyksiä
Lisääntyvä rahapelien markkinointi nousee esiin uudistuksen ehdottomasti eniten vastustettuna osa-alueena. Järjestelmämuutoksen myötä Suomen rahapelimarkkinoille odotetaan saapuvaksi kymmeniä uusia, kansainvälisiä rahapeliyhtiöitä, mikä tuo mukanaan aivan uudenlaisen mainosvyöryn. Helsingin yliopiston tekemässä kyselytutkimuksessa kartoitettiin kansalaisten mielipiteitä, ja tulokset ovat huomiota herättävän yksiselitteisiä rahapelimainontaa vastaan. Suoramarkkinointi halutaan kieltää, sillä peräti 85 prosenttia suomalaisista kannattaa sen rajoittamista joko kokonaan tai osittain. Tervetulobonukset eivät myöskään saa kansalaisten suosiota, sillä jopa 80 prosenttia vastaajista haluaa kieltää ne kokonaan tai osittain uusilta toimijoilta.
Sosiaalisen median kohdennettu markkinointi nähdään erityisen ongelmallisena. Kansalaiset suhtautuvat siihen erittäin kielteisesti, sillä 87 prosenttia vastaajista kannattaa sen rajoituksia. Vaikuttajamarkkinointi herättää suurimman vastustuksen, mikä näkyy jopa 87 prosentin rajoitustarpeessa, ja huimat 71 prosenttia kansalaisista kannattaa vaikuttajamarkkinoinnin täyskieltoa. Kansalaisten kanta onkin hyvin selvä, sillä markkinoinnin räjähdysmäinen lisääntyminen nähdään suoraan rahapelihaittoja lisäävänä tekijänä.
Apulaisprofessori Virve Marionneau kommentoi, että kokemukset muista maista osoittavat mainonnan määrän kasvavan valtavasti lisenssimallin käyttöönoton jälkeen. Mainonnan runsas ja näkyvä läsnäolo tulee väistämättä lisäämään rahapelaamista ja samalla myös rahapelihaittoja Suomessa. Tällaiselle tilanteelle ei selvästikään nähdä tarvetta, mikä on ymmärrettävää kansalaisten näkökulmasta.
Kansalaiset eivät usko uudistukseen
Vuonna 2027 Veikkauksen yksinoikeus verkossa pelattaviin kasinopeleihin ja vedonlyöntiin poistuu, ja markkinoille tulee useita toimiluvan saaneita yhtiöitä. Kuitenkin vain 17 prosenttia suomalaisista pitää tätä uudistusta hyvänä. Lähes puolet (49 %) pitää sitä huonona, ja kolmannes suhtautuu siihen varauksella.
Yli 80 prosenttia vastaajista uskoo, että rahapelihaitat tulevat lisääntymään uudessa järjestelmässä. Lähes kaikki (92,5 %) arvioivat myös markkinoinnin ja rahapelien näkyvyyden kasvavan. Samalla kaksi kolmesta arvioi, että valtion rahapelituotot eivät kasva, vaan päinvastoin vähenevät.
Näiden lukujen valossa suomalaiset näyttävät pitävän rahapelijärjestelmän muutosta ennen kaikkea riskinä – ei mahdollisuutena.
Peliongelmien pelätään lisääntyvän uudessa mallissa
Monet kyselyyn osallistuneet eivät odota muutoksen vaikuttavan heidän omaan pelaamiseensa, mutta 10 prosenttia arvelee, että heidän omat rahapelihaittansa kasvavat uudessa järjestelmässä. Samalla 16 prosenttia aikoo vähentää pelaamista Veikkauksen kautta, ja noin kuusi prosenttia uskoo siirtyvänsä entistä enemmän järjestelmän ulkopuolisiin peleihin.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan tämä kertoo epävarmuudesta ja luottamuspulasta. Vaikka uudistuksen virallinen tavoite on ehkäistä haittoja ja parantaa ns. kanavointiastetta (eli kotimaisen järjestelmän houkuttelevuutta verrattuna ulkomaisiin sivustoihin), suuri osa kansasta ei usko sen onnistuvan.
Markkinoinnin suitsiminen saa laajan tuen
Rahapelien markkinointi on kyselyssä yksi puhutuimmista aiheista. Valtaosa suomalaisista haluaa tiukkaa sääntelyä, ja moni toivoo jopa täydellistä kieltoa tietyille markkinoinnin muodoille. Erityisesti sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointi herättää vastustusta: yli 70 prosenttia haluaisi kieltää sen kokonaan.
Samoin kaksi kolmesta haluaisi kieltää suoramarkkinoinnin ja kohdennetun mainonnan. Urheilun sponsorointia pidetään hieman hyväksyttävämpänä, mutta silti 67 prosenttia toivoo sen rajoittamista. Myös bonukset jakavat mielipiteitä: yli puolet haluaa kieltää uusille asiakkaille suunnatut tervetulobonukset, ja 54 prosenttia poistaisi myös vanhoille pelaajille tarjottavat edut.
Tämä kertoo, että suomalaiset ovat varovaisia rahapelien kaupallistumisen suhteen ja suhtautuvat markkinointiin huomattavasti kriittisemmin kuin monissa muissa maissa.
Talousnäkymätkin herättävät epäilyksiä
Rahapelijärjestelmän uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kanavointiasteen parantaminen, mikä tarkoittaa suomalaisten pelaamisen ohjaamista Veikkauksen ulkopuolisilta laittomilta sivustoilta kansallisesti lisensoiduille, säännellyille markkinoille. Kanavoinnin parantumisen myötä valtio pyrkii keräämään tuottoja aiemmin verottamatta jääneestä pelaamisesta uusien lisenssiyhtiöiden arpajais- ja yhteisöverojen kautta. Kuitenkin kansalaiset epäilevät vahvasti valtion tulojen kasvua, sillä suuri enemmistö uskoo valtion tuottojen pikemminkin vähenevän uudistuksen seurauksena.
Tutkimustuloksia analysoinut Aino Lahtinen Helsingin yliopistosta huomauttaa, että epäillen suhtaudutaan nimenomaan valtion tulojen kasvuun. Valtion rahapelituottojen rakenne muuttuu perustavanlaatuisesti, sillä Veikkauksen tuotot eivät ole olleet korvamerkittyjä yleishyödylliseen toimintaan vuoden 2024 jälkeen, vaan ne ohjataan suoraan valtion talousarvioon. Jatkossa valtion tulot koostuvat Veikkauksen maksamasta osingosta ja yksinoikeuskorvauksesta, sekä uusien toimiluvanhaltijoiden maksamista veroista. Ruotsin ja Tanskan kokemukset ovat osoittaneet, että lisenssijärjestelmään siirtyminen ei välttämättä tuo mukanaan suuria taloudellisia ihmeitä. Tästä syystä suomalaisten epäilyt valtion kassaan kertyvistä lisätuotoista ovatkin hyvin perusteltuja.
Tutkimuksen tausta ja toteutus
Tutkimus on osa Helsingin yliopiston Kansalaisbarometriä, jossa samoja henkilöitä seurataan pitkittäistutkimuksena usean vuoden ajan. Tämä ensimmäinen kysely toteutettiin keväällä 2025, ja siihen osallistui 2219 vastaajaa. Tutkimuksen seuraava vaihe toteutetaan vuonna 2027, jolloin samaa kohderyhmää pyydetään arvioimaan uudistuksen vaikutuksia omasta näkökulmastaan.
Kyselyn taustalla on Helsingin yliopiston Riippuvuuksien sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskus CEACG, joka tutkii riippuvuuksia yhteiskunnallisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Tutkimus on rahoitettu sosiaali- ja terveysministeriön kautta, ja se liittyy valtion rahapelipoliittiseen ohjelmaan.
CEACG:n tutkimus tarjoaa merkittävää tietoa siitä, miten suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen murrosvaiheessa. Se myös luo pohjan sille, miten hallitus ja viranomaiset voivat arvioida toimilupajärjestelmän vaikutuksia tulevaisuudessa.
Suomalaisten rahapelaaminen numeroina
- 64 % suomalaisista on pelannut viimeisen vuoden aikana.
- 14 % on kokenut rahapelaamisen haitalliseksi.
- Keskimääräinen kuukausittainen rahankäyttö on 74 €.
- 83 % uskoo rahapelihaittojen lisääntyvän uudistuksessa.
- 71 % haluaa kieltää vaikuttajamarkkinoinnin.
- Vain 17 % pitää rahapelijärjestelmän muutosta hyvänä.
Lisenssimalli: Hopealuoti vai Pandoran lipas?
Hallitusohjelman mukaisesti Suomi on ottamassa suuren askeleen kohti lisenssijärjestelmää, jonka on määrä astua voimaan portaittain vuoden 2026 lopusta alkaen. Veikkauksen yksinoikeus rahapelien järjestämiseen päättyy vedonlyöntipeleissä sekä verkossa pelattavissa raha-automaatti- ja kasinopeleissä, jotka avataan kilpailulle. Veikkauksella säilyy kuitenkin yksinoikeus muun muassa lottopeleihin, raaputusarpoihin ja fyysisiin raha-automaatteihin, mutta sekin toimii jatkossa yksinoikeustoimiluvan nojalla. Tämän mallin tavoitteena on tasapainottaa markkinoiden vapauttaminen tehokkaalla sääntelyllä ja valvonnalla, jotta rahapelihaittojen ehkäisy ei jää taloudellisten tavoitteiden jalkoihin.
Uudessa järjestelmässä pelaajien tunnistautuminen on pakollista kaikessa rahapelaamisessa, mikä mahdollistaa yksilöllisten peliestojen ja kulutusrajoitusten asettamisen. Tämä on merkittävä parannus verrattuna nykytilanteeseen. Lisäksi rahapelien markkinointia säännellään tiukasti: sen on oltava määrältään, laajuudeltaan, näkyvyydeltään ja toistuvuudeltaan maltillista. Lakiesityksessä kiellettäisiin muun muassa sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointi, ja yrityksille asetettaisiin velvollisuus seurata asiakkaiden pelaamista ja puuttua ongelmiin. Tiukan sääntelyn tarve on korostunut kansainvälisissä esimerkeissä, sillä monissa maissa on jouduttu jälkikäteen kiristämään markkinoinnin sääntöjä mainonnan räjähdettyä.
Esimerkiksi Saksassa on käytössä kaikille lisenssipelaajille yhteinen kuukausittainen talletusraja, joka on tyypillisesti 1000 euroa. Suomessa hallituksen esitys sisältää työkaluja laittomien toimijoiden torjuntaan, kuten maksu- ja verkkoliikenne-estoja, joita on otettu käyttöön menestyksekkäästi esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Uuden rahapelijärjestelmän lainsäädäntö ulottuu myös peliohjelmistojen toimittajiin (B2B-lisenssi), mikä takaa valvonnan koko rahapelien ketjussa.
Rahapeliuudistuksen keskeiset elementit ja aikataulu
- Päätös: Osittainen lisenssimalli. Veikkauksen monopoli loppuu verkossa pelattavissa raha-automaatti- ja kasinopeleissä sekä vedonlyönnissä.
- Tavoite: Kanavointiasteen parantaminen ja rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen.
- Tunnistautuminen: Pakollinen kaikessa rahapelaamisessa.
- Markkinointi: Sallittua, mutta sen on oltava maltillista ja säänneltyä; vaikuttajamarkkinointi kielletään.
- Uusi Valvonta: Rahapelitoiminnan valvonta siirtyy Poliisihallituksesta uuteen lupa- ja valvontavirastoon 1.1.2027.
- Aikataulu: Rahapeliyhtiöt voivat hakea toimilupia vuoden 2026 alusta, ja rahapelitoiminta voi käynnistyä myönnetyillä luvilla 1.1.2027.
Yhteenveto
Tutkimuksen tulokset maalaavat kuvaa Suomesta, jossa rahapelaaminen on arkipäivää mutta huolenaiheet kasvavat. Kansalaiset pelaavat paljon, mutta suhtautuvat kriittisesti rahapelijärjestelmän vapautumiseen. Enemmistö epäilee, että järjestelmämuutos lisää haittoja ja heikentää yhteiskunnallista valvontaa.
Samalla rahapelaamisen sosiaalinen todellisuus – riippuvuudet, talousvaikeudet ja markkinoinnin houkutukset – pysyy kipeänä osana keskustelua. Tulevat vuodet näyttävät, onko Suomi onnistunut löytämään tasapainon vapauden ja vastuun välillä.
Kansalaisten ja asiantuntijoiden syvä epäluottamus uudistusta kohtaan asettaa suuria paineita lainsäätäjille. Lupauksen rahapelihaittojen vähenemisestä on oltava uskottava, kun markkinoiden odotetaan muuten lisäävän mainonnan määrää. Uudistuksen onnistuminen riippuu täysin siitä, kuinka tehokkaasti uusi lupa- ja valvontavirasto (joka aloittaa toimintansa 2027) pystyy valvomaan lisenssiyhtiöiden toimintaa ja puuttumaan aggressiiviseen markkinointiin. Haittojen kustannukset jäävät viime kädessä yhteiskunnan maksettavaksi.