Suomi valmistautuu merkittävään muutokseen uhkapelilainsäädännössään, kun maan pelimonopoli puretaan tammikuussa 2027. Tämän uudistuksen taustalla on halu siirtyä kohti avoimempaa ja valvotumpaa markkinarakennetta, jonka esikuvaksi on valittu Ruotsin vuoden 2019 pelimarkkinoiden vapauttaminen. Vaikka molemmilla mailla on yhteinen historia pelimonopolin ja vahvan sosiaaliturvamallin osalta, asiantuntijoiden mukaan Ruotsin valitseminen esikuvaksi ei välttämättä ole ollut paras ratkaisu.
Lakiasiantuntija Antti Koivula on nostanut esiin huolen siitä, että Ruotsin mallissa on edelleen ratkaisemattomia ongelmia, erityisesti laittomien markkinoiden kitkemisessä ja kanavointiasteen säilyttämisessä korkealla tasolla. Suomessa pelätään, että samat ongelmat toistuvat, mikäli valvontatoimia ei tiukenneta ja mustan pörssin toimijoiden torjuntaan ei panosteta riittävästi.
Mustan pörssin uhka ja kanavointiasteen merkitys
Kanavointiasteella tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osa pelaajista käyttää laillisesti lisensoituja palveluita. Ruotsin tavoite oli 90 %, mutta todelliset luvut ovat jääneet tämän alle – joissain segmenteissä jopa 69 %:iin. Tämä on johtanut kasvaviin huoliin siitä, että valvonnan puutteet ovat mahdollistaneet harmaan talouden toimijoiden kasvun.
Suomessa sääntelyn tavoitteena on paitsi turvata pelaajia, myös varmistaa, että valtaosa uhkapelitoiminnasta tapahtuu laillisten toimijoiden kautta. Jos pelkästään Ruotsin mallia seurataan, ilman omaa kontekstia ja haasteita huomioivia ratkaisuja, Suomi saattaa kohdata samat ongelmat. Tämä voisi vaarantaa koko sääntelyuudistuksen uskottavuuden ja tehokkuuden.
Tanska – vaihtoehtoinen menestystarina?
Koivulan mukaan parempi vertailukohta Suomelle olisi ollut Tanska, jonka pelimarkkinat avattiin vuonna 2012. Tanska on onnistunut säilyttämään korkean kanavointiasteen – jopa 90 % – ja tätä menestystä on perusteltu käyttäytymiseen perustuvalla sääntelyllä, ei rajoittavilla toimenpiteillä. Esimerkiksi COVID-19-pandemian aikana Tanska ei ottanut käyttöön Ruotsin kaltaisia tiukkoja rajoituksia, koska se ei havainnut merkittävää muutosta pelaajakäyttäytymisessä.
Tanskassa sääntely on dynaamista ja perustuu jatkuvaan tiedonkeruuseen ja analyysiin. Tämä mahdollistaa sääntelyn mukauttamisen todellisten tarpeiden mukaan, eikä politiikkaa tehdä pelkkien oletusten perusteella. Suomessa voitaisiin ottaa mallia tästä lähestymistavasta, mikä lisäisi markkinoiden läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta.
Ruotsin mallin vahvuudet ja heikkoudet
Vaikka Ruotsin malli ei ole täydellinen, siinä on myös useita elementtejä, joita Suomessa pidetään hyödyllisinä. Näistä ehkä tunnetuin on Spelpaus, kansallinen itsensä poissulkemisen järjestelmä, joka mahdollistaa pelaajan vapaaehtoisen eston kaikille lisensoiduille sivustoille. Tämä on koettu tehokkaaksi työkaluksi ongelmapelaamisen ehkäisyssä.
Kritiikkiä sen sijaan on saanut valtion omistaman Svenska Spelin asema markkinoilla. Ruotsissa on ollut keskustelua siitä, aiheuttaako valtionomistus kilpailun vääristymistä – sama keskustelu on jo alkanut Suomessa Veikkauksen kohdalla. Tällaiset rakenteelliset epäkohdat voivat heikentää luottamusta markkinoihin ja hidastaa kilpailun terveellistä kehittymistä.
Veikkauksen asema ja uudistuksen taloudelliset motiivit
Veikkauksen myynnin lasku on ollut yksi keskeinen ajuri Suomen pelimarkkinoiden avaamiselle. Vuonna 2024 yhtiön liikevaihto laski 7,3 % edellisvuodesta. Tämä kehitys on lisännyt painetta uudistaa järjestelmää, jotta Veikkaus voi menestyä myös avoimessa kilpailutilanteessa.
Koivulan mukaan on tärkeää, että Veikkauksen tytäryhtiö, joka osallistuu kilpailtuun markkinaan, saa tasavertaiset toimintaedellytykset yksityisiin yrityksiin verrattuna. Samalla on kuitenkin suojeltava monopoliasemassa säilyviä pelimuotoja, kuten rahapelejä, joiden osalta valvontaa halutaan edelleen keskittää.
Markkinoiden valmistautuminen ja alan yhteistyöt
Uudistukseen valmistautuminen on jo käynnissä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Esimerkiksi Ruotsin ravipeliyhtiö ATG ja Suomen Hippos ovat perustaneet yhteisyrityksen, joka tähtää Suomen tuleville pelimarkkinoille. Tämä on osoitus siitä, kuinka vakavasti toimijat ottavat Suomen uuden lainsäädännön mahdollisuudet.
Yksi suurimmista kiistakohdista oli markkinointisäännökset, jotka alkuperäisessä lakiesityksessä olisivat kieltäneet muun muassa affiliatemarkkinoinnin ja asiakasbonukset. Laaja kritiikki kuitenkin johti näiden poistamiseen lakiluonnoksesta ennen sen lähettämistä EU-komissiolle marraskuussa 2024.
Selkeä listaus: Ruotsin ja Tanskan mallien erot
Ruotsin malli:
- Vapautettu markkina vuodesta 2019
- Spelpaus-järjestelmä pelaajien suojaamiseksi
- Ongelmia mustan pörssin kanssa, kanavointiaste alhainen
- Tiukat rajoitukset pandemian aikana
- Valtion yhtiö Svenska Spel aiheuttaa kilpailuepäselvyyksiä
Tanskan malli:
- Vapautettu markkina vuodesta 2012
- Pelaajakäyttäytymiseen perustuva sääntely
- Kanavointiaste noin 90 %
- Joustava ja dataohjattu lähestymistapa
- Ei valtion omistamaa operaattoria kilpailumarkkinoilla
Johtopäätös ja tulevaisuuden näkymät
Suomen päätös seurata Ruotsin mallia pelimarkkinoiden uudistamisessa on ymmärrettävä historiallisista ja kulttuurisista syistä, mutta se ei ole ongelmaton ratkaisu. Tulevaisuus näyttää, onko Suomen valitsemassa linjassa riittävästi joustavuutta ja reagointikykyä muuttuvaan markkinatilanteeseen. On tärkeää, että sääntely on dynaamista ja että kokemuksia tarkastellaan kriittisesti – myös muiden maiden onnistumisia ja epäonnistumisia hyödyntäen.
Pelaajien suojaaminen, harmaan talouden torjunta ja kilpailun tasapuolisuuden takaaminen ovat jatkossakin avainasemassa. Mikäli nämä tavoitteet saavutetaan, Suomi voi rakentaa toimivan ja kestävän pelimarkkinan, joka palvelee sekä pelaajia että yhteiskuntaa laajemmin.